Saarnat


Maailman suurin aarre
Matt. 13:44–46
Kaksi taulua Päivän evankeliumista löydämme kaksi kuvaa, kaksi taulua, joilla on sama nimi. Molempien taideteosten alapuolella on kyltti: Maailman suurin aarre. Nimet ovat kyllä mahtipontisia, mutta kun katsot itse tauluja, huomaat pienen ristiriidan. Nimi ei näytä istuvan ainakaan toiseen tauluista millään tavalla, ja toinenkin taulu kätkee sisäänsä pienen salaisuuden, joka saa teosta ihailevan hämmästyksiin.

Lue


Lähde pulppuaa!
Joh. 7:37–39
I. Välttämätön vesi Vesi on yleinen vertauskuva Raamatussa. Hengellistä virvoitusta kuvataan arkisella asialla. Ja miksipä ei? Onhan jano on kaikkien tuntema vaiva ja veden vaikutus ihmiseen, kaikille ilmeinen asia. Jano näännyttää, vesi virkistää. Muinaisille juutalaisille vesi oli elämän ehto. Tuhansien järvien maan asukkaat eivät tule ajatelleeksi, kuinka muinaiset paimentolaiset huolehtivat veden saantinsa aina etukäteen. Heidän mukanaan kulkivat vesileilit, ja heidän reittinsä oli tarkoin suunniteltu lähteeltä lähteelle. Muutoin erämaasta olisi tullut hautausmaa.

Lue


Meidän rukous
Matt. 6:5–11
I. Herra opeta meitä rukoilemaan! Mikä on Raamatun maailmanlaajuisesti tunnetuin kohta?

Lue


Pietarin vyöttäminen
Joh. 21:15–19
Jälleen hiilivalkealla! Jälleen Jeesuksen katseen alla! Tiberiaan järven rannalla tapahtuu sellaista, minkä tulisi olla toistuva kuva kristityn elämästä. Yhdessä Jeesuksen kanssa Pietari sai palata siihen, mikä meni kurjasti pieleen.

Lue


Se on täytetty!
Joh. 19:16–30
Maailman kuuluisin murhenäytelmä huipentuu tänään.

Lue


Kristuksen tuntemisen tuoksu
2. Kor. 2:14–17
Palmusunnuntain paraati Mannerheim täytti jatkosodan aikana 75 vuotta. Syntymäpäivänä hän sai Suomen marsalkan arvonimen. Samalla merkkipäivä – 4. kesäkuuta – nimettiin puolustusvoimien lippujuhlaksi. Nykyään kesäkuun alun juhlanpäivä muistetaan puolustusvoimien paraateista. Saarnatekstimme alkua hallitsee tänään valtiollinen juhlaparaati. Paavali puhuu Rooman sotilaallisen voiman symbolista, triumfi- eli voittosaatosta. Sen tarkoitus oli kahtaanlainen. Toisaalta nöyryytettiin voitettuja. Toisaalta korotettiin voittajia. Ttriumfien tunnetuksi tekemät upseerit kohosivat korkeisiin virkoihin, jotkut keisareiksi asti.

Lue


Kristus, rauhamme
Ef. 2:12–16
Juutalaisen maailman keskipiste Kun joku on oikein itsekeskeinen tai ajatustapaansa sidottu, saatamme – vähintäänkin mielessämme – kysyä, luuleeko hän olevansa joku maailman napa. Maailman navalla tarkoitamme pistettä, josta maailmaa tulee katsoa. Sen verran suuren arvon arkikielen käyttäjäkin antaa tälle pisteelle, että suhtautuu epäluuloisesti ihmiseen, joka käyttäytyy niin kuin hän olisi tai omistaisi tuon navan. Tämän päivän saarnatekstin ymmärtäminen vaatii juutalaisen maailmankuvan ymmärtämistä. Juutalaisille kysymys maailman navasta ei ollut epäselvä. Kaikki juutalaiset tiesivät, missä oli heidän maailmansa napa. Se oli Jerusalemissa. Se oli Jerusalemin temppeli.

Lue


Marian ilmestyspäivä
Luuk. 1:39–45
Jos sinulla on lähettyvilläsi Raamattu, voit ottaa sen esiin. Löydät sieltä todennäköisesti jonkinlaisen kartan, johon on merkitty Raamatussa mainittuja paikkoja. Vielä parempi on, jos löydät nimenomaan Uuden testamentin aikaa kuvaavan kartan. Ja jos sinulla ei ole karttaa nyt saatavilla, voit halutessasi etsiä sellaisen myöhemmin ja katsoa, mitä sieltä kartasta oikein löytyy.

Lue


Että he olisivat yhtä
Joh. 17:11–17
I. Yhtä Jumalan nimessä, sanassa ja kirkkaudessa Evankeliumikohta on Jeesuksen jäähyväisrukouksesta. Tekstimme ei ole Uuden testamentin helpoimpia. Siitä puuttuvat konkreettiset vertauskuvat. Tarinat loistavat poissaolollaan. Aihekin kuulostaa vieraalta. Esimerkiksi Isä meidän -rukousta olisi paljon helpompi selittää. Monesti jäähyväisrukouksesta tyydytään saarnaamaan pintapuolisesti. Tartutaan ehkä siihen, mikä tuntuu tutulta ja konkreettiselta. Eräs pintaraapaisun aihe on ollut rukouksessa neljään kertaan toistuva Jeesuksen sana: “Että he olisivat yhtä.” Tästä lauseesta voi saarnata ja on saarnattu, kaikenlaista.

Lue